PUUSORVIT


Poratuuli Oy toimii ammattilaisten ja laatutietoisten harrastajien tarpeisiin suunniteltujen belgialaisten Wivamac-puusorvien virallisena maahantuojana.

Meiltä myös taltat, laadukkaat Robert Sorby -nelileukapakat sekä muut tarvikkeet puunsorvaukseen!

Tarkemmat tiedot eri sorvimalleista löydät verkkokaupastamme

Puunsorvaus tänään: käyttöesineistä harrastukseksi

Puunsorvaus on muuttunut ammattikäytöstä harrastelukäytön suuntaan. Aiemmin sorvattiin kehruurukkeja, huonekaluja, kynttilänjalkoja, pesäpallomailoja sekä muita käyttöesineitä. Nykyisin käyttöesineet tehdään kuitenkin isoina sarjoina automaattisilla kopiosorveilla.

Harrastuksena puunsorvaus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Moni syntymäpäivälahja onkin muuttunut kukkakimpusta sorvilla tehdyksi kipoksi tai lautaseksi.

Myös sorvaustyyli on muuttunut vuosien saatossa. Ennen käytettiin lähinnä kärkivälisorvausta, jolloin sorvattava kappale on kiinni molemmista päistään. Nykyään suurin osa sorvauksista tehdään kuitenkin pakkakiinnityksellä, jolloin aihio on kiinni vain toisesta päästään.

Sorvaustarpeiden ja –tekniikan muuttuminen asettaa myös nykysorveille tiettyjä vaatimuksia.

Muistilista puusorvin ostajalle

Merkkejä ja malleja on runsaasti, joten markkinoilta löytyy sopiva sorvi jokaiselle sorvarille: niin aloittelijalle, vaativille harrastajille kuin ammattilaisillekin.

Sorvin hinta ja koko asettavat monelle harrastelijalle rajoitteita, mutta muutamaan perusasiaan tulisi kiinnittää huomiota, oli ostamassa sitten edullisempaa ensimmäistä sorviaan tai isoa ammattipeliä:

1. Rakenne

Tukevuus ja tarkkuus on kaiken a ja o myös puusorveissa. Halkaisijaltaan suurikokoisten lautasten ja kulhojen sorvaaminen ei onnistu heppoista tekoa olevalla sorvilla. Yleiskäyttöön hankittavassa sorvissa kärkiväli on normaalisti 800-1000mm, mikä riittää esimerkiksi kaidepuidenkin sorvaamiseen.

Kompaktimman kokoisella pöytämallin sorvillakin pärjää kyllä, jos tarkoitus on sorvailla vaikkapa kyniä, pikareita tai muita pienempiä esineitä. Mutta tällaisessakin sorvissa on kiinnitettävä huomiota sorvin rakenteeseen. Pienten esineiden tarkasta sorvaustyöstä ei tule mitään, jos sorvi ei ole rakenteeltaan jämäkkä tai siinä on jo valmiiksi heittoa.

Merkkisorveissa tarkkuus on kohdallaan, mutta halpaa sorvia hankittaessa kannattaakin varmistua, että sekä vetokärki että siirtopylkän vastakärki ovat tarkasti samassa linjassa ja osuvat kohdakkain. Jo pienikin heitto tekee sorvista käyttökelvottoman kärkivälisorvaamiseen.

Myös sorvin johteet, eli käytännössä laitteen runko, pitää olla valmistettu riittävän tukevasta materiaalista. Liian heikot johteet taipuvat, kun puu kiristetään kärkien väliin ja tällöin on vaarana, että puu irtoaa sorvattaessa.

Johteiden tulee myös olla huolella työstetyt liukupinnoiltaan, jotta talttatuki ja siirtopylkkä liukuvat herkästi. Kunnollisessa puusorvissa pylkkäosat ovat valurakenteiset, jolloin ei synny sorvausta haittaavaa värinää.

Sorvin tukevuus on usein helppo todeta jo sen painosta: parhaat yleissorvit painavat vähintään sata kiloa.

Ohuiden seinämien sorvaamiseksi sorvin laakeroinnin on oltava tarkka ja kestettävä kärkisorvauksessa myös päittäistä painetta.

2. Kääntyvä sorvauspää kulhontekijöille

Useimmissa nykymallin sorveissa sorvauspää kääntyy johteiden päältä pois, jolloin vain lattia ja katto on sorvattavan kappaleen kokorajoituksena.

Harva tosin sorvaa koskaan edes neljäkymmentä senttiä halkaisijaltaan olevia esineitä, joten sorvipään kääntyminenkään ei ole välttämätöntä. Kääntyminen tosin mahdollistaa paremman työskentelyasennon etenkin sisäpuoliseen sorvaukseen.

Ennen sorvin ostamista kannattaa joka tapauksessa miettiä, millaisia kappaleita aikoo sorvailla.

3. Teho ja kierrokset

Myös moottoritehon tarve riippuu siitä, millaiseen käyttöön sorvin hankkii. Sen isompaa moottoria kaivataan, mitä isommat puut haluaa laittaa pyörimään sorviinsa, tai mitä paksumpaa lastua haluaa kerralla puusta poistaa.

750-wattinen moottori on riittävän tehokas kaikkeen yleissorvaukseen, mutta toisaalta: isosta moottorista ei koskaan ole haittaakaan. Pienitehoisimmilla moottoreilla voi sen sijaan tulla eteen ongelmia isompia kappaleita työstettäessä.

Moottoritehon tärkeitä lukemia ovat myös kierrosnopeudet. Mitä pienemmäksi kierrokset saa, sitä turvallisempaa isokokoisten aihioiden pyöristäminen tai esimerkiksi suurien kulhojen ja lautasten pakkasorvaaminen on.

Ilman portaatonta nopeudensäätöä varustetun sorvin pienin kierroslukualue tulisi olla noin 200-300 rpm, jotta sorvaaminen olisi turvallista myös työstettäessä isoja kappaleita pakassa. Liian suurella nopeudella epäsymmetrinen ja –keskeinen aihio voi irrota ja tehdä ikävää jälkeä.

Kovat kierrokset ovat puolestaan tarpeen viimeistelyssä. Mitä nopeammin palikka pyörii, sitä parempi lopputulos.

Sorveja on myynnissä edelleen perinteisillä hihnavaihteistoilla, mutta portaaton nopeudensäätö kasvattaa helppoutensa ansiosta suosiotaan koko ajan. Hihnavaihteistomalleissa kierrosnopeus säädetään vaihtamalla kiilahihnojen eri kokoisiin hihnapyöriin. Se on toimiva ratkaisu, mutta epäkäytännöllinen ja hidas, jos työskentely vaatii pyörimisnopeuden ahkeraa säätämistä.

Edullisemmissa sorvimalleissa portaaton nopeudensäätö on toteutettu useimmiten mekaanisesti niin sanotulla variaattorilla. Paras ja toimivin – tosin samalla myös arvokkain – ratkaisu puusorvin nopeudensäätöön on sähkömoottoria ohjaava taajuusmuuttaja.

Taajuusmuunnin on erittäin helppokäyttöinen ja tarkka. Sen suurin etu on kuitenkin erinomainen hyötysuhde: taajuusmuuttajan ansiosta sorvi säilyttää vääntövoimansa pienilläkin kierroksilla, kun taas muilla tavoilla toteutettuna nopeudensäätö aiheuttaa aina jonkin verran hävikkiä.

Taajuusmuuttaja voi olla joko sisäänrakennettuna sorviin tai erillisenä ”laatikkona” sorvissa tai seinässä kiinni. Sorveihin, joissa on kolmivaihevirralla toimiva moottori, on myös mahdollista jälkiasentaa taajuusmuuttaja.

4. Kiinnitykset ja yhteensopivuus

Puusorveissa veto- ja pylkkäkärjet ovat pääsääntöisesti morsekartiokiinnitteisiä (lyhenne MK tai MT). Kunnollisessa sorvissa käytetään kokoja MK2 tai jopa MK3. Ohuimmat, vain lyijykynän paksuiset MK1-kartiot, voivat taipua ja menettää tarkkuuttaan kovassa väännössä.

Morsekartiokiinnitys on standardi, jota käytetään myös esimerkiksi pylväsporakoneissa. Niinpä sorviin kuin sorviin on helppo saada sen suhteen lisävarusteita ja –tarvikkeita.

Kara-akselin paksuudellakaan ei ole merkitystä yhteensopivuuden kannalta. Tukevuuden takaamiseksi akselin tulisi joka tapauksessa olla paksuudeltaan vähintään 20mm.

Sen sijaan karan kierteissä riittää eroja. Kannattaakin kiinnittää huomiota sorvia ostettaessa siihen, että kierre ovat yleisesti käytössä, jotta sorviin saa edullisesti myös lisätarvikkeita, kuten nelileukapakan.

Kunnollinen keskittävä nelileukapakka on tätä nykyä lähes välttämätön lisävaruste myös jokaiselle harrastajasorvaajalle.

Eurooppalaisissa laatusorveissa yleisin karan kiinnityskierre on M33x3,5. Toinen yleisesti, etenkin edullisemmissa malleissa, käytetty koko on tuuman kierre, eli 1”x8TPI.

MYYTÄVÄT MERKIT

Poratuuli Oy toimii belgialaisen ammattilaadun Wivamac-puusorvien maahantuojana.

Tarkemmat tiedot eri sorvimalleista löydät verkkokaupastamme

Kuvia ja lisätietoa Wivamac-sorveista löydät myös valmistajan sivuilta. Voit kysyä Poratuulesta varaosia ja tarvikkeita myös muihin sorvimerkkeihin!