Kilpailu


Runoilut runoiltu, kesäkisan voittaja selvillä!

Kesäkilpailussamme kyselimme työkaluaiheisten runojen perään. Ja runojahan teillä riitti!

Kahalatessamme noin parinsadan kirjoituksen paksuista nippua läpi yllätyimme positiivisesti niin määrästä kuin laadustakin. Taso oli korkealla ja tyylien kirjo monipuolista.

Perinteisen riimittelyn lisäksi antamamme aihe innosti kynäniekkoja naputtamaan niin aforismeja, modernia runoutta, tarinoita kuin parisuhde- ja yhteiskuntapoliittista proosaa, gore-henkeä tihkunutta kauhua ja jopa erotiikkaakin! Julkaisemme alla kilpailun parasta antia.

Pääpalkinnon voittaja arvottiin kaikkien vastanneiden kesken. Onnettaren suosikiksi ja elektronisen darts-taulun voittajaksi itsensä runoili Kim Albäck Klaukkalasta.

Runoraatimme halusi lisäksi palkita Riikka Kuitusen Mikkelistä, Ari Mikkosen Lieksasta, Anne Salosen Espoosta, Pirkko Tuomisen Padasjoelta ja Sanna Pylsyn Helsingistä hauskoista kirjoituksistaan. Palkinnot on lähetetty voittajille.

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Kirjoituskilpailun satoa:

”Saa täältä verkkokaupasta,
vaikka mitä tuotteita,
jos jotain puuhata.

On poraa, sorvii, akkuja
ei niil voi tehdä kakkuja,
vaan tosi miehen hommia.

Voit vaikka puuta sorvata,
tai reiän puuhun porata
ja yhteen osat liimata.

Täält löytyy kaikkee mahtavaa,
jos itse tehdä osaat.
Eikä tarvitse paljon rahaakaa,
senkun ostoskoriin kasaat!”


”Joka miehellä pitää olla sorvi,
muuten naapurit sanoo,
että olet täysi torvi.”


”Vasara paukkaa, saha soi!
Siitä sitä elämäniloa saada voi!


”Ei mene nyt rempassa sormi suuhun,
vaan soimasi voit käyttää johonkin muuhun.
Kun Poratuulen työkalut mukaan pakkaat,
niin äkkiä remontit valmiiksi nakkaat.
On poraa, terää ja akkua monta,
monta työkalua aivan uskomatonta.


”Pitäis se telkän pönttö rakentaa,
on niin kuuma ettei jaksais ahertaa.
Vaimokin huutaa aina sitä samaa,
että pönttö pitäis jo rakentaa,
päätän siis tarttua sahaan
ja alkaa pakertaa.

Nyt on jo laudat sahattu
ja ruskeaksi maalattu.
Juuri kun päätän alkaa poraa,
yritän muistella kuinka ison ruhon telkkä omaa.
Koska kyllä telkkääkin varmasti harmittaa,
jos uuden kodin suuaukolta joutuu takaisin pakittaa.”


”Vasaroin, ja roskat vein
toin meille vatupassin
siiman, painoja kassin
kun kysyit mitä taas tein
vielä ihmetellen ilmaa haukot,
miksi,
mutta pyysit mittaa,
parisuhteen syvyyttä,
vakautta.”


”Kaksi on kovaa ja kuumaa kalua tässä, jotka nyt yhdessä helteistä päivää viettämässä.
Toinen niistä on neiti Viila; kapea ja hoikka muodoltaan on hän kuin Venuksen kiila.
Edellä kulkee taas herra Pora; ylväs ja suora ryhti lanteilla roikkuu pieni Mora.

- Kuulepas jo Sä armahin Pora, kurkkuain kuivaa ja maistuu vain sora. Auta nyt armasta kuomaa, ja tarjoa mulle pakistas juomaa.

Poralla kädessä on vaan hoonattu luu, sekä toisess hanskass paperinen kassi. Vaikka sieltä hölske kuuluu, ei siel oo kuin vatupassi. Viilalla mieli jo aivan murtuu, ajatus ei kulje ja runkokin turtuu.

Pora: - Miksi sinä suret ja aivan jo poraat?
Viila: - Oi armain, sä varmaan jo viilaat mua linssiin!

Vaan kannattaisi ei kummankaan olla pitkään kade, sillä nousee jo lounaasta taivaalle pilvi ja kova sade. Kuten kaikki meistä varmaan sen tietää, kovin huonosti työkalut kosteutta sietää.

Olla ei kummankaan tarvitse nyt nolo, vaan löytää kimpassa itselleen kolo. Tuli siis ystäville kiire ja hoppu, mut saatiinpas tällekin runolle onnellinen loppu!”


”On mökillä pulma, ompi väärä hyllyn kulma.
Noh, ruuvit täytyy tiukata, mut ei stressiä – tarvitaan vain Kressiä.
Vaan ei ole mökillä sähköjä – nyt mieti – malttia. Käytä akku-DeWalttia.
Akku tyhjä, siis paras on konsti eka – hienosäätöleka!”


”Olen vasaran kanssa kuin salama,

en osu koskaan kahta kertaa samaan paikkaan.”


”On paikat taas rempallaan
ja mies sen kuin rallattaa.
Siis täytyy kalut etsiä
ja korjaustavat miettiä.

Vaan kuinka sitten ollakaan
ei mikään niistä ole kohdallaan.
Puuttuu sitä – puuttuu tätä
no nyt tuli kauppaan hätä.

Ei – ulkona on liian vetistä
– siis etsin Poratuulen netistä.
Sieltä löytyi tarvittavat kalut
ja parani myös miehen työhalut.”


”Ruuvimeisseli käteen nappaa
Älä kuitenkaan sillä mitään hakkaa
Vaan väännä ruuvit siististi kiinni
Lopputulos on varmasti fiini”


”Kesä 2010”

”Kesäloma alkoi eräänä kesäkuisena lauantaina,
muistilista esiin: remontoi sauna.
Hae varastosta sirkkeli, saha ja vasara,
työt heti paikalla aloita.

Aluksi tarvitaan sorkkarautaa,
on otettava pois monen monta lautaa.
Sudi seiniin ja lattiaan eristettä monenlaista,
älä vatupassia unohda,
jotta kaadot oikein on.

Leikkaa seinä- ja lattialaatat sopiviksi,
jotta paikat tulevat näyttäviksi!
Monen työvaiheen jälkeen näyttää upealta
ja saunojien hymy leveältä!”


”Työkalupakki”

”Pikkuinen lapsenlapsi tuli mummolaan
papan kaveriksi peuhaamaan.

Kiinnosti kovasti papan työkalupakki
porat meisselit vasarat mitat ym sakki.

Vaan oli painava pienelle papan työkalupakki.
Pappa alkoi rakentaa
pojalle omaa pakkia valmistaa.

Paukkui vasara ja surisi pora
lattialla oli sahanpurua.
Pappa tiesi millä lievittää pikkumiehen surua.

Hetkessä valmistui pikkuinen työkalupakki
työkalujakin siellä jo aika sakki.
Lehtisaha, pikkuinen vasara, metrimitta ym.
Alkoi hymyyn vääntää pikkumiehen suuta.

Iltasella poika tyynynsä lattialle otti
työkalupakin viereensä nosti.
Yhtenä hymynä loisti suu
ja kohta jo poika uneen vaipuu hymy huulillaan.

Mummo pojan sänkyyn kantoi
työkalupakin lattialla nukkua antoi.”


”Vois luulla, et kädessäin ois peili taikka huisku.
Tai, et kiinnostais isotalon isännän muisku.
Muut tytöt ne vaan vaatteita vaihtaa
minä likka yritän hömppää kaihtaa.

Pysyy kourassa yhtä lailla kirves kuin saha
kamoon hei, ei kai nikkaroiva daami oo niin paha.
Työmiehen tyttärestä kasvoi osaava nainen
toivon, että lapsestani kasvaa samanlainen.”


”Kun työkalut puuttuupi
niin isäntä jo suuttuupi.
Kun työkalut on oikeita
ei naamat ole soikeita.”


Aiemmat kilpailumme:




Poratuulen kevätkisa ratkennut!

Kysyimme kevätkilpailussamme, missä päin verkkokauppaamme keinuhepo kurkkii. Polle oli löytänyt itselleen melkoisen piilon - ja osa osallistujista ehtikin jo epäillä, josko se olisi juossut kokonaan karkuun. Vaan kyllähän hepomme hekotteli koko ajan Peltorit päässään, eikä ollut moisista epäilyistä moksiskaan.

Kilpailuun tuli niin hyviä arvauksia kuin oikeita vastauksiakin. Palkintona ollut laseretäisyysmittari arvottiin kaikkien vastanneiden kesken, ja tällä kertaa onnetar suosi Matti Myllyniemeä Helsingistä. Palkinto on lähetetty voittajalle.

Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille. Seuraava kilpailu luvassa lähiaikoina.